Jänishousulla on pupu pöksyssä. Iho kananlihalla hän tuntee kulkevansa suoraan suden suuhun. Häntä viedään kuin pässiä narussa, mutta kuka, kuka vie, sitä hän ei itsekään oikein tiedä. Onko se susi…
Nautin siitä, kun... - Tietyt asiat, kuten elokuvat tai kirjat, viedään tarpeeksi pitkälle. Sellainen vaatii uskallusta. Pitää olla valmis kestämään paheksunta ja kauhistelu. Kävin eilen elokuvissa katsomassa "Men" (2022, kauhu…
Tänä aurinkoaamuna kirjoitan kolme lyhyttä kertomusta. Aloitan sadan sanan raapaleella ja korotan aina sadalla. Raap-ale Pienet, merkityksettömät asiat. Savukkeiden uushopeinen kotelo. Pienet, merkityksettömät toimet. Ottaa savukkeet yksitellen kartonkisesta, suorakaiteen muotoisesta…
Billie Eilish ei taida tuntea erityistä sympatiaa minua ja kipeää kättäni kohtaan, vaan näyttää lähinnä kyllästyneeltä. Ehkä häntä huimaa korkealla rinnuksillani, hah. Ehkä hän on yhä kylmissään niiden pakastevihannespussien vuoksi.…
Päivät ovat joskus niin absurdeja. Sitä katsoo tapahtuvaa ulkopuolisena ja ihmetellen. Mitä seuraavaksi? Aamulla pienempi koirista karkasi poron hajun perässä. Kaaduin riuhtaisun voimasta suorin selin taaksepäin, iskin pääni maahan ja…
Kiasman ARS22-näyttelyn elävissä kohtaamisissa voi olla tunteja vain hiljaa tai sitten istahtaa turistibussin hilpeään hälinään. Voi nähdä omiaan suitsukkeen tuhkassa, menetettyä kulttuuriperintöä elintarvikkeiden pakkauksista kootuissa kivireliefeissä, muodonmuutoksia kavioeläimiksi, päissä tahmeasti…
Nainen saattoi olla surrealistisesta maalauksesta. Hänen vaatteissaan oli jäämiä vieraista ihmisistä. Maa raksui hänen allaan kuin paahtoleipä. Uni veti häntä puoleensa, mutta sitä piti vastustaa. Naisen sydämessä oli vanhanaikaisen kaappikellon…
Talo, jossa oli neljä huoneistoa, kohosi muutamassa viikossa. Kiitos arkkitehti Akseli Toivosen suunnittelemien standardirakenteiden. Yksinkertaisia rakennuksia. Muutamaa eri asuntotyyppiä. Ahtautta. Hyötypuutarhoja. Elettiin ensimmäisestä maailmansodasta ja teollistumisesta syntyneen asuntopulan vuotta 1920.…
Sain vihdoin käytettyä bambukoriani. Höyrykeitin siinä niin tosi hyviä nyyttejä, dumplingseja, joissa maistui rakastamani korianteri. Makujen sinfonia saa räjähtää suussani ihan pääteokseksi, eivätkä aplodini sekä bravo-huutoni silloin ihan kättelyssä lopu.…
Ihminen yllättää yllättävän harvoin. Ihmiset aina ylistävät sitä, miten taas nähtiin kymmenen vuoden tauon jälkeen, ja ihan siitä samasta jatkettiin, mihin viimeksi jäätiin, ja tuntui kuin näitä vuosia ei välissä…