Mynä-Mynä-Maa oli Iso-Iso-Elämys. Vanhentunut Lizeliuskoti (Kuivelantie 10, Mynämäki) on elämänkaarensa loppupuolella, mutta ehtii vielä ennen purkua ahmaista sisäänsä kokonaisen kokeellisen sinfonian, suloisen kakofonian, maagisen mangan, raadollisen rajan, isot saappaat, kepeän…
Ihana, ihan tavallinen päivä alkoi kahvilasta. Siellä se iskostui. Olen hengissä ja olen yhtä koko maailman kanssa. Viereisessä pöydässä nainen selitti toiselle, mitä on synti. Samaan hintaan sai santsata kahvia.…
Kolme kirjanselkärunoa Täydellinen sekasotku Jonkinlainen kotiinpaluu Kutsu Onnen antimet Ajattele elämäsi hyväksi ******* Punainen neilikka Punainen teltta Nimeni on Punainen Veren reitti ******* Elämäni…
Pujottelin vaaleansiniseen satiininaruun kaksi kaulakorua. Värikkäät muovihelmet, jotka napsautetaan kokoon kahdesta puolikkaasta, ovat kerrassaan hauskoja. Kaulakorun ulkomuotoa voi muuttaa vaihtelemalla helmien väriyhdistelmiä. Toinen, selkeästi perinteisempi, kaulakoru on herkistä huurteisista helmistä…
Kahvila Majurska (Kristiinankatu 1, Lappeenrannan linnoitus) Seuraavat kuusi kuvaa ovat ihanasta kahvila Majurskasta. Rakastan kahviloita! Ennen kaikkea, rakastan ajatusta kahviloista. Ajatusta siitä, miten niissä istun ja nautin. Miten seuraan elämää.…
Tunnekuvia Kaipaus. Pelko. ******* Omakuva Pablo Picasson (1881 - 1973) omakuvat ovat kiehtovia. 75 maalausvuoden aikana hän on alati muuttuva, ja sallii sen itselleen. Viidentoista (1896) ikäisenä hän maalaa itsensä…
Kävin kuikuilemassa vähän Loviisaa ja Haminaa. Vähän enemmän Lappeenrantaa. Auton ilmastointi toimi vain puolisen tuntia. Se näytti, miten olisi voinut olla. (Ruokkivatko muistot onnen ajasta meitä niinä nälkäisinä päivinä vai…
Maalasin keraamisia munia, jonka jälkeen jatkoin paperimassamuniin. Yksi lintukin sai satumaiset värinsä, eikä häkin ovea koskaan suljeta. Sain eilen aloittamani rikosromaanin äsken saunassa luettua. Karin Fossum kirjoittaa kikkailematta ja jotenkin…
Heräsin yöllä muutamia kertoja, ja nukahdin uudelleen ajatuksen kera. Yöllä ajatusta ei osaa arvioida, sen vain haluaa visusti pitää itsellään, eikä päästää haihtumaan johonkin kollektiiviseen varhaisaamuun, joka napsii tuoreita ajatuksia…
Ruoste pitää minua edelleen otteessaan. Ruostuminen on reaktio, kemiallinen reaktio. Lähes kaikki elämässä on reaktiota. Se, miten reagoimme, määrittää kaiken. Pitääkö meidän edes reagoida kaikkeen? Ottaa osaa vieraisiin tunteisiin, ärtymyksiin,…