Pyhästä pyhään

5. Aamulla herään maanantaihin. Pyhäpäivä on poissa. Käännyn katsomaan niskaa, ja tunnen iloa tottelemattomuudestani. Olen yhä kiltti ihminen. Minusta ei ole tullut pahaa tai ilkeää, vaikka olenkin pitänyt puoliani. Niin…

0 kommenttia

Pyhästä pyhään

4. Satu oli pari viikkoa kipeänä. Todella kipeänä. Häneen oli tarttunut jokin tai jotain. Aviomies hoiti hänen sairauttaan sitkeänä flunssana, mutta Satu itse epäili jotain monimutkaisempaa. Kymmeniä vuosia jatkunut käännytys…

0 kommenttia

Pyhästä pyhään

3. Sadun turvonneista silmistä virtasi vettä. Hän tiesi unessa itkeneensä. “Näytät karsealta”, hän sanoi naiselle peilissä. Nainen peilissä kohautti vain harteitaan. “Ne nuhjuisimmat ja kuluneimmat, rumat ja räkäiset, ovat lopulta…

0 kommenttia

Pyhästä pyhään

2. Sunnuntaina Silja-sisko tuli ilmoittamatta käymään. Silja puhui hitaasti ja perinpohjin, mutta aina sydämensä kyllyydestä. Pikkulusikalla kaapien tämä kävi lävitse kaikki pienet kolot ja uurteet. Purki rypytetyt kuminauhavyötäröt sileäksi kankaaksi…

0 kommenttia

Pyhästä pyhään

1. Primaverat ja Apilat kilisivät kaapissa. Pöydällä tanssi kaksi puolalaista kakkulautasta. Reunojen keltaruusut olivat jääneet ikuisiksi nupuiksi. Niistä ei ollut kukoistamaan. Siinä mielessä ne jäisivät lopulta seinäruusuiksi, vaikka niitä nyt…

0 kommenttia