Olen helkutin kova alleviivaaja. Kuulakärkikynä ja viivoitin. Marginaaleihin ja kansilehtiin on myös tarpeellista kirjoitella. (Olen myös piilotellut rahoja kirjojen väleihin. Vielä vuosia euroihin siirtymisen jälkeen kirjoista löytyi markka-ajan seteleitä. Hienoja kirjanmerkkejä ihmisellä, joka ei ole mitenkään mainittavasti rahasta kiinnostunut.)
”…yrittivät vakuuttaa itselleen uskonsa olevan oikea saamalla muut vakuuttuneiksi asiasta. He tunsivat, että jos moni ihminen uskoo johonkin, siinä on selvästikin oltava jotain perää.”
”…ihminen saadaan suostumaan isoon vaatimukseen suostuttelemalla hänet ensin myöntymään paljon vaatimattomampaan pyyntöön.”
”…miksi kuvittelemme olevamme oman ruumiimme sisällä?”
(Richard Wiseman, 2011. Yliluonnollinen ilmiö. Totuus on jossain sisällämme.)
”Sillä ajatus ei ole tärkein vaan teot. Jos teko on hyvä, on toiminnan syy yleensä toisarvoinen.”
”…mutta totuuden puhuminen voi olla myös lyömäase sellaisen ihmisen käsissä, joka ei ole kiltti.”
”Usein meitä huijataan uskomaan, että jos vain saavuttaisimme tietyt päämäärät, olisimme onnellisia ja tyytyväisiä.”
(Stefan Einhorn, 2005. Aidosti kiltti.)
”Kaikki minkä haluat vangita, vangitsee sinut. Mikäli haluat vapauden, sinun on annettava vapaus.”
”Huolestuminen ei ole huolehtimista. Huolehtiminen saattaa saada teidät tekemään kaiken ajateltavissa olevan, kun jokin tilanne sitä vaatii. Huolestuminen sen sijaan on täysin hyödytöntä sellaisten asioiden vatvomista, joille emme mitään voi. Harvoin olet huolissasi nykyhetkestä. Kun murehdit, sinua kiusaa jokin menneisyyden tapahtuma, joka sinun olisi pitänyt jo ajat sitten unohtaa. Toisaalta saatat pelätä tulevaa, jotakin mikä ei ole vielä edes tapahtunut.”
”Meissä on erittäin voimakkaana taipumus tuntea itsemme erillisiksi. Ja arvioimme kaiken suhteessa itseemme, itsestämme käsin ikään kuin olisimme maailman keskipiste… Todellisuudessa olemme itse kukin ainoastaan soluja ihmiskunnan ruumiissa.”
(Peace Pilgrim, 1990. Sisäiseen rauhaan.)
Alleviivaamisen arvoisiksi koetut kohdatkin vaihtuvat. Omaa elämäntilannetta sivuava puhuttelee. Seuraava virke esimerkiksi ohitti kaikki aikaisemmin alleviivatut. Kosketti juuri tänään.
”Jos en näe enää auringonlaskua, auringonlasku näkee paikan jossa olin, näkee sen ettei minua enää ole, on todistajani.”
(Heidi Liehu, 2008. Kultainen varis. Pienoisesseitä.)
Seuraavat lainaukset ovat yhdestä lempikirjastani. Anthony De Mellon ”Havahtuminen” on hajonnut irtosivuiksi. Etulehdelle olen kirjoittanut koukeroisella vasemman käden kaunokirjoituksella. ”Jotain tapahtuu aina.”
”Eräs harhaluulo on se, että ulkoisilla tapahtumilla, toisilla ihmisillä, on valtaa loukata teitä. Ei pidä paikkaansa. Te itse annatte heille sen vallan. Ja vielä yksi harhaluulo on se, että te olette yhtä kuin kaikki toisten ihmisten tai teidän itse itseenne lyömät leimat.”
”Ihmisten seura ei paranna yksinäisyyttä. Kosketus todellisuuteen parantaa yksinäisyyden.”
”Ketään ei näytä askarruttavan tämä ongelma: onko elämää ennen kuolemaa? Kuitenkin kokemukseni mukaan ihmiset, jotka eivät tiedä, mitä tehdä tässä elämässä, käyvät kuumina ja kantavat huolta siitä, mitä tekevät seuraavassa elämässään. Yksi merkki heräämisestänne on, että vähät välitätte siitä, mitä teille tapahtuu tulevassa elämässä. Asia ei vaivaa teitä, ette välitä.”
”Kun taistelette jotakin vastaan, sidotte itsenne siihen ikiajoiksi. Niin kauan kuin taistelette, annatte sille lisää voimaa.”
”Antautuminen on antautumista tälle hetkelle, ei tarinalle, jonka avulla tulkitset tätä hetkeä ja johon yrität silloin sopeutua.”
”Vaikuttaa käsittämättömältä ja pelottavalta, että ’minä’ voisi lakata olemasta. Mutta sinä sekoitat tuon arvokkaan ’minän’ nimeesi ja muotoosi ja siihen liittyvään tarinaan. Kyseinen ’minä’ ”ei ole mitään muuta kuin tilapäinen muodostuma tietoisuuden kentässä.”
”Katso, mitä tapahtuu, kun et nimeä kokemusta huonoksi ja lisäät siihen sisäisen hyväksynnän, sisäisen myöntymisen, ja annat sen olla sellainen kuin se on.”
”Läsnäolo on enemmän kuin mikään siinä tapahtuva asia. Se on tila, jossa tapahtuu.”
(Eckhart Tolle, 2003. Tyyneys puhuu.)
”Kuka on sanonut, ettei tuskaa kokiessaan voi olla onnellinen?”
”Emme näe ihmisiä sellaisina kuin he ovat, vaan sellaisina kuin itse olemme.”
”…alatte oikeasti nauttia kaikesta, kun lakkaatte kiintymästä, sillä kiintyminen tuo muassaan ahdistuksen.”
(Anthony De Mello, 2012. Uudistuminen. Miten löydät elämän syvemmän merkityksen.)
”Kun keskitymme itse toimintaan, luova elämämme säilyy jännittävänä. Jos keskitymme pelkkään tulokseen, tämä sama elämä tuntuu turhanpäiväiseltä ja hedelmättömältä.”
”Monesti riski on ottamisen arvoinen jo pelkästään itsensä takia. Kun laajennamme omaa määritelmäämme itsestämme, elämämme muuttuu rikkaammaksi.”
”Taide syntyy huomiosta, ja sen kätilö on yksityiskohta.”
(Julia Cameron, 1992. Tie luovuuteen. Henkinen polku syvempään luovuuteen.)
”Eräs rakkauden suuria varjopuolia on, että se uhkaa tehdä meidät onnellisiksi, ainakin hetkeksi.”
”Anhedonia oli tavallinen turistien vaiva täällä päin Espanjaa, missä idyllinen ympäristö sai ihmiset yhtäkkiä oivaltamaan, että maallinen onni voisi sittenkin olla käden ulottuvilla.”
”Kyvyttömyys elää tässä hetkessä johtuu ehkä pohjimmiltaan pelosta, että juuri tämä hetki voisi olla se, jonka saapumista olemme odottaneet koko elämämme…”
(Alain de Botton, 1993. Rakkauden koetus. Esseeromaani.)
”On helppoa olla synkkä, vaikeaa olla huoleton.”
”Kun jonkun matkapuhelin soi elokuvan aikana, syy on se, että hän on ajattelematon moukka. Jos minun puhelimeni soi elokuvan aikana, se johtuu siitä, että minun pitää olla lastenhoitajan tavoitettavissa.”
(Gretchen Rubin, 2013. Onnellisuusprojekti.)
”Tutkimuksissa on osoittautunut, että parantumattomasti sairaiksi luullut potilaat, joille ilmoitetaan erehdyksessä, että heillä on vain muutama kuukausi elinaikaa, kuolevat annetun ajanjakson kuluessa, vaikka ruumiinavauksessa ei paljastu minkäänlaista fysiologista selitystä varhaiselle kuolemalle.”
(Lissa Rankin, 2013. Terveeksi mielen voimalla. Paranna itsesi ilman lääkkeitä.)
George Bernard Shaw:
Our lives are shaped
not as much by our experience,
as by our expectations.
Kreikkalainen (stoalainen) filosofi Epiktetos:
”Tauti on haitaksi ruumiille, mutta ei sielulle, jollei sielu suostu siihen.
Rampuus on haitaksi jalalle, mutta ei sielulle.
Sano näin kaikesta mikä kohdallesi osuu: huomaat että se on haitaksi jollekin muulle muttei sinulle itsellesi.”
”Monesti kuitenkin se, mikä kiihtyneessä mielentilassa vaikuttaa oikeudenmukaiselta toimelta, osoittautuu myöhemmin täysin päinvastaiseksi.”
”Sota jättää jälkeensä uuden sodan siemenet. Yksi kostotoimenpide voi johtaa päättymättömään kostonkierteeseen. Samaan tapaan ystävällisyys synnyttää ystävällisyyttä.”
(Erasmus Rotterdamilainen. Rauhan valitus.)
Bonuksena pari yliviivaamatonta, yllättävää löytöä.
”Olen aina pitänyt punaviinistä,
juonut kaikki tarjotut snapsit, dry martinit
ja illallisten jälkeiset konjakit,
enkä ole koskaan kieltäytynyt sampanjasta
kun jollakulla on ollut syytä tarjota sitä.
Lapseni tietävät tämän
ja siksi on katkeraa,
että se ainoa joka käy täällä
on tullut isänsä syntien takia uskoon
ja juottaa minulle vain tuoremehua.”
Tämä pienoiselämäkerta löytyy Juha Vakkurin proosarunokirjasta (2003) ”Puolarmetsän puut. Pienoiselämäkertoja”.
”Olen juossut elämäni aikana kymmenen maratoonia,
minut on tuomittu kunnianloukkauksesta viidesti
sakkoihin,
poistettu eduskunnasta häiriköinnin takia,
pidätetty kolmesti osallistumisesta sodanvastaiseen
mielenosoitukseen,
minusta on kirjoitettu kaksi häväistyskirjaa,
mutta eniten minua sieppaa,
kun nuori hoitaja kysyy
ystävällinen hymy huulillaan,
että taasko sitä täällä maataan
märissä vaipoissa.”
Sydämelliset perunat toivottavat salaa ja peräistä sekä kevyt ja mielistä!!!!
