Salaisuus sotisovan alla
aamujen unohtamaa kipeää kelorankaa
pahkakasvaimet sairaita joulupalloja
umpeenkasvanut rintakehä
liikkumattoman mielen kotipesä
luodakseen tilaihmeitä
mielikuvitus
tarvitsee silmänkantamatonta avaraa
(Nina Reunanen. Mantelinperijä, 2020)
Linnunpelätin
Tulet.
Ajat varikset pois pelloiltasi.
Manaat ja selität hiljaiselle
linnunpelättimellesi.
Ja lähdet.
(Ilkka Laaksonen. Avannut ovia, 1996)
Ahdistuneisuuden ajaton miksi
Mehiläisten surina.
Hautakukkasista mettä.
Lilja taipuu henkäyksestä.
Mehiläisten valssi
ottaa sielusta surun.
(Riiko Samuli Muje. Tyhjyyden päällä lepää käsi, 2000)
Hymyilyttää kun muistan, että jollekulle
minä olen kappale todellisuutta.
Tulen mäen takaa esiin kuin järvi,
ensin pää,
viimeiseksi jalat.
(Caj Westerberg. äänesi, 1974)
Minä olin siellä. Muistan kuinka käsiäni paleli. En enää asunut
siellä. Avaimet tuntuivat oudoilta kädessäni. Mihin katosivat
lapsuuteni maailmanloput, täydelliset auringonpimennykset,
huolettomat hetket, taivaiden tihkuvansyvät arpikudokset,
maailman arvoituksellisuus. Taivas näyttää juuri nyt jotenkin
harvinaisen tavanomaiselta, linnutkin huomaavat sen ja
kieltäytyvät lentämästä ennen kuin asiantilaan tulee muutos.
(Jermu Koskinen. Niin kauas kuin vyötä riittää, 2011)
Kulkea tässä
rannalla
ja vetää
pimeydestä tulevaa
pitkää köyttä.
(Sauli Sarkanen. Joku on käsitellyt tätä maailmaa, 1976)
Iiris
Puun latvassa,
siivet väristen
sihteerilintunaaras
kuiskii silmälle.
Iiiris.
Sen hauras pyrstö
on koholla, siitä putoaa
neitseellinen pisara.
(Thomas Kinsella. Kootut runot, 2000)
Worship Service
In a snowfall
that obscures the winter grasses
a white heron–
using his own form
to hide himself away.
(Kigen Dogen, Zen Poems, 1999, Selected and Edited by Peter Harris)
Kehitteillä karkote kuittailijoille
piilopiikissä luonnon myrkkyjä,
eivätkä raidat suojaa itikoilta
rehellisyys on julma hyve,
joka juottaa vesimyrkytykseen asti
ironia vitsikäs täky,
kolmihaarainen koukku suussa
lupaus siitä,
ettei saalista lasketa
vahingoittumattomana takaisin
pienentäjä tulee perille asti,
ylittää rajan,
pistää oikealle paikalleen
ollakseen enemmän erityinen
väärät ihmiset oppivat häpeämään,
keittelemään vastamyrkkyjä
(Nina Reunanen. Mantelinperijä, 2020)
Tänään, riittävän hyvä.
Ystävyydellä,
Nina
