You are currently viewing Nämä ovat vain ajatuksia

Nämä ovat vain ajatuksia

– Operoiminen ihmisten kanssa, joiden sanaan ei voi luottaa, on mahdotonta.

– Ihminen voi kai vallan mainiosti aamulla päättää, millainen hän tänään on.

– Passiivinen, ihan pimeä sekä kostea nainen (Jin) ja kuivakka, valoisa sekä aktiivinen mies (Jang). Mitä siihen voi lisätä muuta kuin, onko pakko, jos ei halua.

– Tyynyt täytetään hyvillä ja huonoilla ajoilla. Se selittää nämä päivät, jolloin niskat ovat kipeinä varpaisiin asti. Patjalle jää makaamaan muotoiseni hiki.

Kaunis silta Alankomaissa

– Rikas valhe on para, joka imee maan kuiviin.

– Kiiltävät barrakudat nousevat ilmaan. Ne kiertävät kaupunkini keskustan.

– Hyvillä puhujilla ei tarvitse olla sanottavaa.

– Kaikkialla samat, toistuvat kuviot. Ylhäältä ilmasta ne erottuvat paremmin.

– Koko perheen kirous menee istumaan, ja jo itsekin hieman elähtänyt tulevaisuuden toivo ajattelee, että voihan se hyvin olla, että hän kuoleekin ennen äitiään. Loppujen lopuksi, on aivan sama, miten päin se menee, sillä molemmissa tapauksissa hän saa rauhan.

– Isä paljasti joutuneensa myymään minua varaosiksi 80-luvun vararikossaan. Minua oli siis monessa paikassa, ja se selitti tämän sietämättömän kaipauksen tuntemattomaan.

– Elämän curling. Yritykset osua ykköskiveen. Murheiden tuplapoisto. Piilossa paras pistekivi. Viimeisen kiven etu.

– Usein sitä on kateellisin toisille niistä vahingossa tapahtuneista huippuhienoista asioista. Kun joku löydetään kassajonosta.

Rikkoutunut keramiikkasydän hautausmaalla Pariisissa

– Puran kudottua silmääsi. Venettä, joka itkee jo matkalla kirkkoon.

– Elämä ei ole tärkeä, sillä tärkeissä paikoissa puhelin suljettaisiin.

– Hänet oli parannettu sairaaksi, jotta päästiin syyttämään, katsokaa, miten hullu se on.

– Nämä kaikki vaikeudet hänen elämässään olivat toisten järjestämiä draamoja.

– Kallioilla on vaaleanpunertava pumpernikkelikuorrutus, mutta kaikki eivät pidä makeasta.

– Pelkällä katseellamme olemme kykeneviä tuhrimaan.

– Olen anastanut itselleni tämän huolettoman päivän, joka pilaantuu, jos en heti syö sitä. Säästäväisyys ei ole aina hyve.

– Hän luuli olevansa rakastunut, mutta se olikin vain kova vatsa.

Iloinen nainen ajaa pyörällä. Kukkia korissa. Vanha traktori.

– Elämä on matematiikkaa. Kaikki uusi perustuu vanhaan. Jos pohja, alusta, juuri, alusrakenne ei ole kunnossa, uudestakin tulee epävakaata, häilyvää ja oikukasta. Tämä on paskamaista.

– En tiedä, minne voisi olla kiire tässä leikissä, jota ei voi voittaa. Mutta ehkä, jos sen saa lempivärissään, kuten mainoksessa luvataan, se hetkeksi helpottaa. Olemassaolon ahdistus.

– Pullon suuaukko osoitti häntä, vaikkei hän ollut tiennyt olevansa edes pelissä mukana.

– Mikä on riivaajakysymyksesi?

– Vaihtelukin muuttuu jossain vaiheessa vakionopeudeksi.

 

– Kävelen tuoreen tahmealla lakritsimatolla,

kämmenteni Lakshmireiät lakurullia

keskellään Ying ja Yang.

Hedelmäkorviini valuu kaksiosainen passio,

noitapillit imevät tyhjiin laitumien kermalehmiä.

 

Draculan valkaistujen hampaiden väleissä

tervapiru ja King Kong tarrautuneina päätyihinsä.

Vadelmaveneet eivät pysähdy täällä.

 

Paidassa punssinapit,

kohdistamattomat,

rinnuksen pitsireunaisen

paistetun munan alla hapan sydän.

Röyhtäykset kohoavat yläriveille.

Matkalla taiteilijoiden kukkulalle. From Vincent with Love. Pariisi.

– Uskallus ajatella uudella tavalla on kuin vaihtaisi uudet täytteet, kuidut ja vaahtomuovit.

– Lopussa on vielä noin 30 sekuntia aikaa ajatella. Haluaisin nyt jo tietää, mitä silloin mietin. Ai niin, oikeasti tiedän sen jo nyt.

– Se oli niin pitkä tunne, ettei se mahtunut sisääni, vaikka seisoin varpaillani. Tunteen pää tunki ulos kurkusta, enkä saanut enää suutani suljettua.

– Mitkä paikat ovat meille niin pyhiä, että ne pakottavat meidät olemaan rehellisiä?

– Elämä menee omalla painollaan, sanotaan. Onko kaikkien ihmisten elämän paino vakio vai painaako jonkun elämä enemmän, ja jos, niin miksi.

– Täällä kaverinani korruptoitunut Google ja kustomoitu puhelin. Nollakelissä tutkailen nollabudjetilla tekemääni nollatutkimusta. Ja, jojokuola roikkuu.

– Tajusin viimeksi matsia seuratessani, ettei yksi parissa viikossa paljoa petraa, mutta kokonainen joukkue voi parantaa yhteissoittoaan valtavasti, ja sitä kautta se yksikin sitten kohentuu.

Syksyn punainen lehti. Koira hyppää pöydälle.

– Miksi romanttinen tuntuu usein halvalta, väkivalta arvokkaammalta ja kaikenlainen pitkä viha ja kosto jo hyvinkin älykkäältä?

-Kehykset pistelivät maalauksen suuhunsa.

– Nämä olivat vain hetken tuottamia ajatuksia, jollainen minäkin olen. Ennen kuin ajatus on ajateltu loppuun, olen poissa.

Vastaa