Lempparimatto
Pikkuhiljaa ostin lähikaupan kaikki köydet. Luulivat minua ensin epätoivoiseksi, myöhemmin epäonniseksi. Maton pyöreät osat syntyivät köyttä virkkaamalla. Siihen jäi koukkuun.
Lempparimatto oli hengenvaarallinen. Joku aina kompastui repsottavaan reunaan, ja löi päänsä pantiksi. Nyt matto on jätesäkissä. Joskus lemppariasiat eivät ole hyväksi meille, ja silloin on osattava luopua.
Lemppariburgeri
Siitä töröttää punainen chili. Ihanan estotonta ja jotenkin krouvia. Hienostuneisuus ei olekaan koskaan ollut erityisesti minun juttuni. Bun2Bun’in “Fairly Spicy” on vegaaninen, ja Paula-lehmän tavoin, se voittaa kaikki muut.
Lempparihuvipuisto
Lempparihuvipuistoni on enemmänkin satumaailma. Olen ratsastanut läpi pimeän unelmien. Kun katselee satua silmästä silmään, mieli avoinna, muuttuu itsekin vähän saduksi, mikä ei ole ollenkaan huono juttu. Ikävöin! Odota minua, Efteling!
Lempparivenematka
Tiedäthän ne kerrat, kun lähtiessäsi johonkin, et ole osannut odottaa mitään. Olet vain ollut rento ja avoinna ja sallinut hetken päättää puolestasi. Kaikki, mitä olet saanut, on tuntunut ylimääräiseltä hyvältä.
Giethoornissa oli lempeää veneillä. Loch Nessin hirviö, Iku-Turso ja jopa norjalainen Kraken pysyivät poissa. Minulla oli pitsiä ballerinoissa ja kukkia housuissa.
Lemppariolut
Lemppariolut vaihtelee vuodenaikojen ja mielentilojen mukaan. Juuri nyt nämä kauniin muotoiset pullot viehättävät. Toisessa lukee ”Uuden-Englannin Nahkamies”, toisessa ”Pils Holgersson”. Nykyään en enää humalaista humauttele humalaan asti, vaan valitsen valtavasta valikoimasta yhden uutuuden lähinnä etiketin ja sen kuuluisan intuition perusteella. Intuitio voi olla joskus ihan vain sitäkin, että päätän valita ylärivistä kuudennen oikealta. Niin kuin leikki. Illalla menen saunaan ja fiilistelen pottuni kanssa. Pienimuotoinen seikkailu sekin.
